Tanssi-liiketerapia

Muutos on tässä hetkessä ja keho on tässä hetkessä. Tanssi-liiketerapiassa keskitytään siihen, mitä on tässä ja nyt menneisyyden loputtoman kaivelun sijaan. Tanssi-liiketerapian perusta on luoda mahdollisimman vahva ja kokonaisvaltainen tietoisuus itsestä – ennen kaikkea omasta tavasta olla. Tietoisuus siitä, miltä keho, hengitys ja liike tuntuvat sekä mikä ravitsee minua juuri tässä hetkessä. Työssäni toivon voivani tarjota turvallisen tilan hyväksyä ja integroida olemuksesi eri puolia osaksi itseäsi, löytää positiivisia ja voimauttavia kokemuksia kehostasi sekä korjaavia kokemuksia vuorovaikutuksessa toisiin. Löydämme keinoja hyväksyä keitä olemme tässä hetkessä emmekä keitä haluaisimme olla; keinoja auttaa sallimaan ja ilmaisemaan kaikki tarpeemme ja tunteemme.

Tanssi-liiketerapia on syvällisesti kehollinen työskentelytapa, joka auttaa tavoittamaan kehossa koettuja tunnetasoja ja vuorovaikutuksen reaktioita.

Tanssi-liiketerapia rakentaa yhteyttä itseen ja toiseen. Ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian vaikuttavuudesta mm. masennuksen hoidossa on tutkimusnäyttöä jo paljon. (Pylvänäinen 2020) Työskentelyyn kuuluu laajasti eri menetelmiä, kuten kehotietoisuus- ja tietoisuustaitoharjoitukset, liikeimprovisaatio ja leikki sekä rentoutus-, kehonhahmotus- ja mielikuvaharjoitukset. Työskentelyssä tärkeänä osana on myös syvä itsereflektio jakamisen, kirjoittamisen ja kuvailmaisun kautta.

​

Kehonkieli on ensimmäinen kielemme. Tanssi on ollut kautta aikain ennen kaikkea yhteisöllinen tapahtuma. Tanssin sanotaan olevan jopa maailman vanhin ritualistinen väylä tavoittaa ykseyden kokemuksia. Kaikkien taiteen muotojen nähdään syntyneen ensin ritualistisena ilmaisuna ja näin tanssi nähdään kaikkien taiteiden äitinä. (Stewart 2013) Ryhmämuotoisella tanssi-liiketerapeuttisella työskentelyllä on valtava voima. Myös suurin osa traumoistamme on syntynyt vuorovaikutussuhteissa ja tarvitsemme väistämättä toisiamme näiden purkamiseksi. Tanssi-liiketerapiassa ohjaaja ja osallistujat luovat matkaa tasavertaisina yhdessä. Itsen näkeminen toisen kautta ja toisen näkeminen itsen kautta avaa väylän dialogiin ja tuntemattomaan. Dialogia käydään sanallisesti, mutta ennen kaikkea sanaton ja kehollinen viestintä ovat keskeinen tiedonkanava ja kommunikaatiomuoto tanssi-liiketerapiassa. Kaikki viisaus on jo meissä ja tärkeät teemat nousevat spontaanisti esiin ryhmän keskuudessa.

​

Ihmisellä on sisäänrakennettu tarve löytää tukea antava yhteys itsensä ulkopuolelta jo vauvasta saakka sekä tarve yhteyteen ja liittymiseen toisiin ihmisiin läpi elämän. Ryhmän nähdään olevan välttämätön ihmisen psyykkisen elämän täyttymykselle. Voimme tavoittaa hetkiä, jotka ovat yhdessä koettuja ja luotuja ja joissa osanottajat ikään kuin luovat yhdessä jaetun maailman ja maailmasta lähtiessään huomaavat suhteensa toisiinsa muuttuneen. (Jokiranta, Kurra & Nisula 2015)

​

Koen, että syvän henkilökohtaisen eheytymisen prosessini myötä minulla on myös paljon annettavaa ja jaettavaa tietoisen tanssin parissa. Emme voi viedä ketään pidemmälle kuin olemme itse menneet. Terapeuttisessa työskentelyssä ohjaajan oman itsetuntemuksen ja kehotietoisuuden kehittäminen onkin ensisijaisen tärkeää. Tietoinen kehollinen läsnäolo ja kyky ilmaista aidosti omia kokemuksia ja tuntemuksia muodostaa perustan työskentelylle ja turvalliselle vuorovaikutukselle.

Tanssi-liiketerapiassa tutkitaan uusia liikkumisen ja kehon käytön tapoja ja näin laajennetaan kehon aistimisen ja käytön mahdollisuuksia. Kehon liikekieli syntyy monien tekijöiden summana elämän varrella vauva-ajoista alkaen. Siihen vaikuttavat niin ympäristön odotukset, opitut tavat kuin genetiikka ja kehoa muokanneet elämäntapahtumat, esimerkiksi fyysiset ja psyykkiset traumat sekä myös arkiset tavat. Uudenlaiset tavat liikkua mahdollistavat uudenlaisia reagointitapoja ympäristön asettamiin haasteisiin. Työskentely voi nostaa erilaisia kehon tuntemuksia, tunteita ja ajatuksia tietoisuuteen. Uudenlaiset liikelaadut voivat nostaa pintaan iloa omasta pystyvyydestä tai kenties muistoja kielletyistä ja kannustetuista liikkumisen tavoista oman elämän varrelta. (Soikkeli 2020)

Liikkeeseen ja hengitykseen syventyminen rauhoittaa autonomista hermostoa. Työskentelyn vaikutukset saattavat heijastua arkeen esim. auenneena kehon asentona ja selkeämpänä oman keskilinjan kokemuksena, joka voi tuoda kehollista hyvää oloa ja itseluottamusta sekä vaikuttaa vuorovaikutukseen muiden kanssa. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan liikkeeseen ja tehdä valintoja voivat toimia vertauskuvina muiden elämänvalintojen suhteen. Muutos liikkeessä voi johtaa muutokseen kehonkuvassa ja olla vähitellen osa laajempaa muutosta elämässä. (Soikkeli 2020)

Lähteet:
* Jokiranta, S., Kurra, E. & Nisula, M. 2015. Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia masennuksen hoidossa. Tanssi-liiketerapeuttien näkemyksiä ja terapiaryhmine sisältöjä. Effortti 9 (1), 5-26. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry.
* Pylvänäinen, P. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020-2030 ja taideterapiat. Effortti 14 (1), 6-9. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry.
* Soikkeli, S. 2020. Bartenieff Fundamentals – terveisiä kehosta. Effortti 14 (1), 17-24. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry.
* Stewart, I. J. 2013. Sacred Woman, Sacred Dance. Awakening spirituality through movement and ritual. Vermont: Inner Tradition- s.